Suomalaiset suunnittelijat

Suomalainen muotoilu ja tunnetut suomalaiset suunnittelijat ovat jo itsessään käsite niin kotimaassa kuin ulkomailla. Jo vuosikymmenien ajan on suomalaista designia palkittu maailmalla. Suomalaisten suunnittelu on haluttua ja arvostettua sisustuksessa, niin julkisissa tiloissa kuin yksityiskodeissakin.

Suomalainen muotoilu ja skandinaavinen muotoilu kulkevat pitkälti käsi kädessä. Tyylilajina on pelkistetyn moderni, sävyt ovat vaaleita ja muodot innovatiivisia. Eri materiaaleja yhdistellään rohkeasti.

Suomalaisen muotoilun menestyksen perustana on 1950-luvulla Milanon triennaalissa – Italiassa järjestettävä kansainvälisesti merkittävä taideteollisuusnäyttely – suomalaisille suunnittelijoille myönnetyt lukuisat palkinnot, joita ovat saaneet muun muassa seuraavat suomalaiset suunnittelijat.

Yki Nummi

Yki Nummi (1925-1984) on tunnettu erityisesti valaisinten suunnittelijana, sekä Tikkurilan värikartan “Jokeri” kehittäjänä. Nummen valaisinten suunnittelussa tyypillistä oli muovimateriaalien käyttö, sekä selkeät ja yksinkertaiset – usein geometriset – muodot.

Yki Nummi opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa, ja valmistuttuaan hän meni valaisintehdas Ornon palvelukseen muotoilijana. Nummi suunnitteli valaisimia Ornolle, sekä myös astioita Sanka Oy:lle. Ornossa Nummi työskenteli päätoimisesti vuodesta 1950 vuoteen 1958 saakka, minkä jälkeen hän siirtyi Tikkurilan maalitehtaan palvelukseen. Valaisinten suunnittelu Ornolle jatkui kuitenkin aina vuoteen 1974 saakka.

Yki Nummi piti itse pääsaavutuksenaan värisuunnittelua sekä Jokeri-värikartan kehittämistä. Mutta suuri yleisö tuntee myös edelleen hänen valaisintuotantonsa, sillä Nummen suunnittelemista valaisimista useita valmistetaan edelleen Innojok Oy:n (Innolux) toimesta perikunnan lisenssillä. Yki Nummen tunnettuja valaisimia ovat muun muassa Kartio, Kuplat sekä Lokki, joita näkee yhä suomalaisissa kodeissa.

Tapio Wirkkala

Tapio Wirkkala (1915-1985) on antanut jopa nimen sodanjälkeiselle suomalaisen suunnittelun aikakaudelle, jota myös Wirkkalan kaudeksikin kutsutaan. Hän on erittäin tuottoisana suunnittelijana antanut merkittävän panoksen uudenlaiselle sodanjälkeiselle suomalaiselle ja skandinaaviselle suunnittelulle.

Wirkkala valmistui aikanaan Taideteollisesta korkeakoulusta koristeveistäjäksi, ja suunnitteli uraa myös mainospiirtäjänä. Sodan jälkeen hän sai kuitenkin työpaikan Iittalan lasitehtaalta voitettuaan taidelasisarjan suunnittelukilpailun. Samoihin aikoihin myös Suomen pankin setelien suunnittelukilpailun voitto meni Wirkkalalle.

Iittalan – jonka taiteelliseksi johtajaksi Wirkkala eteni – lisäksi Tapio Wirkkala työskenteli suunnittelijana muun muassa Airamille, Kultakeskukselle, Ahlströmille, Orakselle sekä Lapin Puukolle. Monipuolisen muotoiluosaamisen lisäksi Wirkkala teki myös graafisen suunnittelijan töitä, ja suunnitteli näyttelytiloja.

Wirkkalan töistä on noussut esille useita klassikoita, joita edelleen tänä päivänä valmistetaan ja joita on useiden suomalaistenkin kodeissa. Näitä kaikkien tuntemia muotoilun helmiä ovat muun muassa Ultima Thule -lasisarja, sekä Finlandia -pullo.

Ilmari Tapiovaara

Ilmari Tapiovaara (1914-1999) on tunnettu suomalainen suunnittelija, joka loi uraa etenkin kalustesuunnittelun parissa. Hänen suunnittelemansa kalusteet ovat hyvin puhdaspiirteisiä funkitonalismin edustajia, joista käyttötarkoitus tulee selvästi esiin.

Tapiovaara opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa sisustustaiteen linjalla, ja vuonna 1950 oli aika perustaa oma suunnittelutoimisto yhdessä vaimon Annikki Tapiovaaran kanssa.

Rautavaara sai useita palkintoja Milanon triennaalissa 1950-luvulla, ja sen myötä myös hänen kansainvälinen uransa lähti nousuun. Suunnittelutyön lisäksi Rautavaara muun muassa työskenteli Yhdysvalloissa teknisen suunnittelun apulaisprofessorina, ja hän oli mukana myös kehitysyhteistyössä työskennellen Mauritiuksella, Jugoslaviassa ja Egyptissä.

Rautavaaran uran alussa materiaaleista oli pulaa, mutta hänen töistään yhdeksi tärkeimmäksi noussut Domus -tuoli on suunniteltu jo heti sodan jälkeisinä vuosina. Myös Fanett -tuoli on suunniteltu 1940 -luvun lopulla. 1950-luku toi kuitenkin tullessaan Rautavaaran töihin uusia materiaaleja, ja muun muassa metalliputkea ja viilutettua vaneria käytettiin useissa 1940-luvun jälkeisissä töissä.

Saara Hopea

Saara Hopea (1925-1984) on yksi merkittävistä suomalaisista naissuunnittelijoista. Hän suunnitteli sekä huonekaluja, valaisimia, lasiesineitä että koruja. Tunnetuimpia hänen töistään lienevät hauskat ja käytännölliset puristelasiset lasiesineet, joita on edelleen paljon myynnissä niiden hyvän kestävyyden ja kivan ulkonäön vuoksi.

Hopea opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa 1943-1946 sisustustaidetta, ja aloitti valmistuttuaan huonekalujen piirtäjänä. Tämän jälkeen hän suunnitteli Tynellillä valaisimia ja Nuutajärvellä lasiesineitä, kunnes isänsä kuoltua hän otti paikan perheen kultaseppäyrityksen taiteellisessa johdossa. Saara hopea asui myös vuosia ulkomailla miehensä kanssa.

Tunnetuimpia Saara Hopean töistä ovat Nuutajärven lasin aikaiset lasiesineet, näistä mainittakoon Nyppylä-kulho, Marja-sarja sekä Stadion-tuhkakuppi.